Miten miljoona hankintaan ja kulutetaan? Vesa Puttonen kertoo, miltä matka ensimmäiseen miljoonaan voisi näyttää
Jo pienestä pitäen Aalto-yliopiston rahoituksen professorilla Vesa Puttosen oli tavoite vaurastua osakesijoittajana. Useiden vuosikymmenien ajan säästämällä ja sijoittamalla tavoitteeseensa yltänyt Puttonen on kerryttänyt monipuolista kokemusta rahoitusalalta matkan varrella. Uudessa kirjassaan Puttonen jakaa näkemyksensä siihen, miltä nuoren matka ensimmäiseen miljoonaan voisi näyttää.
Lukioikäisenä Vesa Puttonen luki kirjan, jossa irvailtiin rikkaille suomalaisille pörssiomistajille.
”Luin kirjan ilmeisesti väärinpäin, sillä luettuani halusin samanlaiseksi”, Puttonen kertoo.
Siitä asti rahoitusmaailmassa tunnetulla Aalto-yliopiston rahoituksen professorilla Vesa Puttosella oli pyrkimys vaurastua osakesijoittajana.
Opiskeltuaan rahoitusta Vaasan yliopistossa ja väiteltyään tohtoriksi vuonna 1993 Puttonen aloitti apulaisprofessorina Helsingin kauppakorkeakoulussa. Tämän jälkeen hän työskenteli Helsingin pörssissä ja toimi myöhemmin Conventum-rahastoyhtiön toimitusjohtajana.
Sittemmin vuonna 2001 Puttosta pyydettiin palaamaan nykyiselle Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle professoriksi. Uransa varrella Puttonen on toiminut muun muassa Taalerin, VR:n, Orionin, Carnegien, Oras Investin ja monen muun hallituksen jäsenenä.
”Seuraan pörssiä koko ajan, ja minulle työ sekä harrastus ovat sama asia niin hyvässä kuin pahassa”, Puttonen reflektoi.
Sijoittajana Puttonen panostaa osakepoimintaan, ja keskittyy erityisesti yhtiöihin, joilla on mahdollisuus positiiviseen käänteeseen. Hän luottaa fundamenttianalyysiin, ja löytää relevanttia tietoa sijoituspäätösten tueksi muun muassa yritysten osavuosikatsauksista, talousmediasta sekä sisäpiirikauppoja seuraamalla. Yrityksen hallituksen ammattitaitoa Puttonen pitää korostetun tärkeänä.
Reitti ensimmäiseen miljoonaan
Noin 40 vuoden ajan markkinoilla olleena Puttonen on ehtinyt näkemään monta sijoittajan ylä- ja alamäkeä. Yhtä asiaa hän peräänkuuluttaa nuorille markkinatilanteesta riippumatta.
”Ihmisen varallisuus koostuu sekä rahavarallisuudesta että henkisestä pääomasta, ja molemmissa toimii korkoa korolle -efekti”, Puttonen kiteyttää, muistuttaen sijoittamisen ja koulutuksen tärkeydestä.
Uudessa maaliskuussa julkaistavassa kirjassaan Kuinka miljoona hankintaan ja kulutetaan (Otava, 2026) Puttonen keskittyy erityisesti varallisuuden kerryttämiseen ja siihen, miten hankitun varallisuuden voisi lopulta käyttää.
Nuoren reitillä ensimmäiseen miljoonaan Puttonen korostaa ennen kaikkea kolmea asiaa: sijoittamista, tietoista uravalintaa sekä yleisimpien virheiden välttämistä.
”Sijoittaminen kannattaa aloittaa, kun tulot ovat pienet, koska aloittaminen ei tule olemaan yhtään helpompaa, kun tulot ovat suuremmat”, Puttonen valottaa.
Puttonen peräänkuuluttaa säännöllisen sijoittamisen merkitystä ja tavoitteiden asetantaa. Mikäli tavoitteena on olla 60-vuotiaana miljonääri, myös sijoitussuunnitelman tulisi olla sen mukainen. Lopullinen tavoite voi kuitenkin olla erilainen eri ihmisille, hän muistuttaa.
Esimerkiksi kirjassa esitelty niin sanottu henkinen kirjanpito voi helpottaa säästämistä ja sijoittamista. Puttosen mukaan voi olla henkisesti helpompaa sitoutua sijoittamaan kaikki normaalin palkan päälle tuleva, yllättävä raha.
Rahavarallisuus kannattaa Puttosen mukaan hajauttaa hyvin erilaisiin sijoituskohteisiin, toisin kuin henkinen pääoma, jota ei pysty hajauttamaan.
”Sen vuoksi on tärkeää pohtia ajoissa, mihin oman henkisen pääoman sijoittaa, eli mitä opiskelee ja tekee työkseen tulevaisuudessa. Se on osittain elämäntapakysymys, mitä ryhtyy tekemään työkseen, ja uravalinnan olisi syytä olla tietoinen”, Puttonen avaa.
Markkinat tuntuvat aina erityisen mielenkiintoisilta
Puutteellisen hajautuksen ohella Puttonen pitää nuorten yleisenä virheenä taipumusta lähteä mukaan moneen eri markkinahuumaan usein muiden innoittamana.
”Luet lehdestä, että jollain firmalla menee todella hyvin. Sitten lähdet mukaan kuvitellen, että nyt on kiire. Tuntuu siltä, kuin osakkeen nousu jatkuisi kuuhun asti, mutta olet todennäköisesti lähtenyt liian myöhään mukaan”, Puttonen kuvailee tyypillistä virhepolkua.
Puttonen näkee tekoäly-yhtiöiden nousukiidossa samanlaisia piirteitä kuin 2000-luvun alun teknokuplassa, ja kertoo välttäneensä sen vuoksi ostamasta kategorian osakkeita. Hänen mukaansa yhtiöiden arvostus markkinoilla lähtee siitä, että kaikki voittaisivat pelin.
Puttosen mukaan on mahdollista, että kaikki suurimmista tekoäly-yhtiöt tuottavat merkittäviä kassavirtoja, mutta jokseenkin epätodennäköistä. Keskeistä on ymmärtää, että markkinatilanne tuntuu aina erityisen mielenkiintoiselta.
”Minusta markkinat ovat tuntuneet erityisen mielenkiintoisilta viimeiset 30 vuotta, milloin mistäkin syystä”, Puttonen muistelee.
Kun kuluttamisen aika koittaa
Muutama vuosi sitten Puttosen vaimo kysyi häneltä, mitä varten vielä säästämme? Kysymys siitä, milloin säästäminen loppuu ei ollutkaan niin yksinkertainen, vaan Puttonen kirjoitti aiheesta kirjan vastauksena.
Monesta aihepiirin kirjasta poiketen, Puttonen käsittelee myös varallisuuden käyttämistä sen hankkimisen jälkeen. Kertyneen varallisuuden kuluttamisen aloittaminen on tuntunut hänestä haastavalta.
”Olen ollut pienestä pitäen hyvin säästäväinen, ja esimerkiksi armeijassa säästin puolet päivärahoistani. Miksi sitä tuhlaisi ilmaista rahaa”, Puttonen pohtii.
Raha tuo mukanaan valinnanvaraa ja riippumattomuutta yhteiskunnan tuesta. Puttoselle säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen useiden vuosikymmenien ajan on mahdollistanut sittemmin aloitetun käänteisen kuukausisäästämisen.
”Minulla on kuukausittainen kulutusohjelma seuraavan 20 vuoden ajalle, joka helpottaa rahan kulutustani”, Puttonen kertoo.
Kun nuoren aika lopulta koittaa käyttää varallisuuttaan, tapoja käyttää hankittu omaisuus on vähintään yhtä monta kuin varojen hankkimiseen. Osa perinnöksi lapsille, kenties hyväntekeväisyyteen, loma-asunto Espanjasta ja toinen Lapista, mitä näitä on.
Miten aiot käyttää omat miljoonasi, Vesa Puttonen?
”Rakastan muuttuvia kuluja ja vältän kiinteitä. Olen nähnyt loma-asunnon omistamisesta koituvat murheet ja niiden kiinteät kulut, miksi olenkin päättänyt satsata mieluummin muuttuviin kuluihin. Panostan ennen kaikkea erilaisiin kokemuksiin”, Puttonen päättää.